Kansalaisyhteiskunnan tila moninaisessa Suomessa

photo by @wocintechchat

Muutoksen aikaa

Vaikka Suomi on ollut satojen vuosien ajan monikulttuurinen ja monietninen, on modernia maahanmuuttoa tapahtunut huomattavassa mittakaavassa vasta 20-30 vuotta. Näin ollen Suomella on ainutlaatuinen mahdollisuus oppia muiden maiden kokemuksista, hyvistä ja huonoista, ja välttää suurimmat virheet, joita muualla on tehty. Lisäksi yhteiskunnan monimuotoisuus on yksi tärkeä menestystekijä liittyen ihmisten onnellisuuteen ja turvallisuuteen. Meillä ei ole varaa olla käyttämättä tätä mahdollisuutta yhteiskunnan parantamiseksi. Muutokset ilmastossa, teknologiassa ja väestössä tulevat vaikuttamaan myös kulttuurisin muutoksin.

Meitä kaikkia tarvitaan, että voimme yhdessä keskustella siitä, miten kehitämme uusia arviointimenetelmiä tai standardeja, ja siitä millaisia metodeja käytämme tulevaisuudessa.  

Mitä tarkoitetaan kotouttamisella, ja kenelle? 

Ilmasto ja väestönmuutoksen, teknologian nopean kehityksen ja maailman rauha- ja turva kriisien takia myös meidän toiminta on jatkuvan muutoksen tarpeessa. Moninaisuus voi tuoda meille erilaiset ja tehokkaat innovaatiot. Nuoret suomalaiset jotka ovat maahanmuuttajien lapsia ja lapsenlapsia kohtaavat edelleen samankaltaista rasismia, kuten noin 300000 Suomessa asuvaa maahanmuuttajaa ja vuosittain 30000 uutta maahan saapuvaa maahanmuuttajaa. Rasismi on useamman sukupolven kotouttamisen suurin este. Voisi sanoa että ihminen on kotona, kun tuntee olevansa turvassa, on onnellinen, pystyy toteuttamaan itseään ja tuntee olevansa osa yhteiskuntaa ja hänellä on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan samalla tavalla kuin muilla. Näin ollen, sekä henkilö itse että yhteiskunta hyötyvät onnistuneesta kotoutumisesta sekä moninaisuudesta.  

Maahanmuuttajat ovat moninaiset 

Maahanmuuttajat ovat keskenään hyvin moninainen ryhmä. Myös syyt Suomeen muuttamiselle ovat hyvin erilaisia ja suunnitelmat esimerkiksi siitä, miten pitkäksi aikaa joku aikoo jäädä Suomeen. Esimerkiksi henkilö, joka menee naimisiin Suomessa asuvan kanssa saattaa suunnitella jäävänsä Suomeen koko iäkseen, kun taas Suomeen opiskelemaan saapunut saattaa haluta jäädä vain opiskelujen ajaksi. Valitettava todellisuus on myös, että maahanmuuttajien Suomessa syntyneillä lapsilla ja lapsenlapsilla on haasteita erityisesti rasismin kokemusten ja heidän kulttuurisen moninaisuutensa hyväksytyksi tulemisen suhteen. Heitäkin pitää yhteiskunnassa heidän tarpeistaan nousevilla tavoilla muistaa ja tukea.   

photo by @mimithian

Yhdistyksien ja järjestöjen tila  

Yhdistykset ja järjestöt tekevät erittäin tärkeää työtä myös kriisin aikana. Yhdistykset auttavat muun muassa heitä, jotka kokevat nyt enemmän väkivaltaa omissa kodeissaan tai ovat poikkeustilanteen vuoksi eristyksissä. Yhdistykset, tarjoavat oman verkoston kautta jäsenilleen neuvoja siitä, miten he voivat pysyä henkisesti ja fyysisesti kunnossa silloin, kun oleminen pidemmän aikaa pienissä sisätiloissa ei ole oma valinta, mutta välttämätöntä yleisen tartuntatilanteen vuoksi. Kulttuuri-yhdistykset tarjoavat luovia ja mieltä rauhoittavia keinoja harrastaa kotona ja jakaa kokemuksia vaikkapa yhteisöllisesti etä yhteyksien kautta.

Rasismivastainen työ edelleen tärkeä

Myös antirasistiset järjestöt tekevät nyt tärkeää työtä. Monet ihmiset kokevat nyt paljon rasismia ja nyt on tärkeä toimia sen vastaan ja tukea rasismin kohderyhmät. Anti-rasistiset järjestöt ja verkostot tekevät monin tavoin yhteisöissään ja laajemmin yhteiskunnassa vaikuttavaa työtä. Esimerkiksi somali- ja aasialaistaustaiset ihmiset kokevat nyt paljon rasismia, joka vaikeuttaa jo entisestään haasteellista osallistumista ja toimintamahdollisuuksien hyödyntämistä. Jos tahdomme, että meille kaikille mene hyvin, ei vain taloutta vaan myös inhimillistä kestokykyä, jaksamista ja yhteiskunnan toimivuutta ajatellen, niin myös järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat matalalla kynnyksellä apua.  

Standardit, kriteerit ja taidot 

Moninaisuutta, varsinkin johtoasemasta, ei saa kuin hakemalla. Perinteiset standardit ja kriteerit esimerkiksi työnhaussa eivät enää päde muutoksen aikana. Kieli on tässä ensisijaisesti työkalu eikä saa olla keinotekoinen este tasavertaiselle osallistumiselle. Myös kiintiöt pitää ottaa uudelleen harkintaan. Maailmalla löytyy hyviä esimerkkejä niiden onnistumisesta. Ideologinen integraatio ja kielitaitoon liittyvät vaatimukset eivät saa olla lyömäase. Lainkuuliaisuuden pitäisi riittää jotta ihminen hyväksytään osana yhteiskuntaa. On huolestuttavaa että maahanmuuttajataustaiset nuoret keskittyvät ainoastaan suomen kielen oppimiseen ja Suomessa hyväksynnän saamiseen, kun samaan aikaan muut nuoret oppivat uusia kieliä ja valmistautuvat muuttamaan eri maihin opiskelemaan. Näin ollen, ollaan kehittämässä uutta kielitaidotonta orja-yhteiskuntaa, jossa tietyille ihmisille tulevaisuus tarkoittaa matalapalkkaista palvelutyötä.  

Konkreettiset toimet: 

● Muista kotouttamiseen kaksisuuntaisuus

● Rasismi on kotouttamisen ja moninaisuuden suurin este, toimi tehokkaasti sitä vastaan

● Varmista kaikkien nuorten oppimismahdollisuudet

● Älä aseta turhia kynnyksiä  

Koordinointi Ministeriö-tasolla 

Toivoisimme, että tätä työtä voitaisiin tehdä kaikkien ministeriöiden ja tahojen kanssa koordinoidussa yhteistyössä. Kaikkien eri virastojen ja tahojen, jotka toimivat maahanmuuton, monimuotoisuuden ja tasavertaisuuden tahoilla tulisi voida kommunikoida keskenään ja mahdollistaa työskentely erilaisten toimijoiden välillä. Esimerkiksi urheilun, terveyden, kulttuurin, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tiimoilla järjestö- ja yhdistys-tasolla työskentelevien tulisi saada olla osa valtion toimintaa ja hankkeita, sillä heillä on tarjota merkittävää tietoa ja osaamista.  

Edustus 

Puheenvuorojen valitseminen vain jo olemassa olevien uskomusten ja mielipiteiden vahvistamiseksi ei johtaa toimiviin ratkaisuihin, vaikka ne tukisivat valitsijoiden omia uskomuksia ja mielipiteitä. Ajatuksia herättävien, haastavien ja oikeista ongelmista nousevien puheenvuorojen salliminen tuo viranomaisille heidän kipeästi kaipaamaansa tietoa olemassa olevista haasteista. Tällä tavalla hyödynnetään parhaiten Suomessa asuvien ihmisten moninaisuutta, tietoja, taitoja, ja luodaan kaikille vahva yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunne.  

Järjestötaustaisia ihmisia auttavat kriisissa

photo by @wocintechchat

Ministeriöiden linjaukset ja toimintatavat 

Yksi Nordic Diversity Trainersin perustajista ja pitkäaikainen rasisminvastainen aktivisti Susheela Daniel kirjoitti vuoden alussa blogin, mihin on hyvin vähän lisättävää. Pidän erityisesti kahdesta kohdasta, sillä ne sisältävät tärkeää pohdiskelua valtion ja ministeriöiden linjauksista ja toimintatavoista. Tässä siis sisennettynä lainaukset Susheela Danielin tekstistä ja muutamat omat ajatukseni niihin liittyen: 

1. ”On hienoa ja tärkeää että rodullistetut, maahanmuuttajat sekä muut rasismia kokevat pääsevätpuhumaan kokemuksistaan ja jakamaan arvokasta tietoaan ja antamaan panoksensa esim. Rasismin vastustamisessa. Älä kuitenkaan odota, että he tekevät tätä työtä ilmaiseksi ja antavat aikaansa saamatta korvausta. Älä odota, että rasismia kokevien tulisi opettaa tai kouluttaa sinua näissä asioissa hyvästä tahdostaan.” 

2. ”Jos sinulla on hanke / paneeli / tapahtuma / komitea sinun tulee varmistaa, että kaikki sidosryhmät ovat edustettuina. Pyri lähtökohtaisesti maksamaan saman verran, mitä maksat muille mukana oleville.” 

3. “Muista myös, että kaikki maahanmuuttajat eivät ole asiantuntijoita rasismissa vain siksi, koska kokevat sitä. Yritä ensisijaisesti palkata mukaan niitä, jotka tietävät mistä puhuvat eli esimerkiksi asiantuntijoita ja alalla olevia.” 

4. Pidä myös mielessä, ettei yksi rodullistettu voi puhua kaikkien Suomen vähemmistöjen puolesta. On huolestuttavaa, että valtaväestö tuntuu usein suosivan puhujiksi rodullistettuja, jotka vähättelevät rasismia ja jopa väittävät, ettei Suomessa sitä ole, ja sitä kautta vahvistavat omaa agendaansa tai käyttävät sitä syynä sille, ettei rasismin eteen tule tehdä enemmän töitä.” 

5. ”Varmista, että organisaatioissa jotka saavat sinun tuen ollaan tietoisia omista etuoikeuksista ja että siellä pyritään antamaan tilaa rodullistettujen äänille, ideoille ja ajatuksille. Tarkista, että heitä kannustetaan ja otetaan päätöksenteko asemiin.” 

6. ”Osa rasismin vastustamista on myös rasisminvastaisten tapahtumien ja tahojen tukeminen. Voit esimerkiksi osallistua mielenosoituksiin tai keskustelutilaisuuksiin, joissa puhutaan aiheesta. Jos et itse pääse paikalle, voit myös jakaa tietoa eteenpäin ja mainostaa tapahtumia tms. Tapahtumat ovat myös oiva paikka tavata ihmisiä ja verkostoitua. Osallistuminen kertoo myös siitä, miten tärkeänä ja isona ongelmana rasismi pidetään.” 

7. ”Muista, että on monia tapoja ajatella ja tehdä asioita ja ymmärrä näitä eri näkökulmia jatoimintatapoja.” 

8. ”Kyseenalaista työpaikallasi miksi organisaatiosi ei heijasta yhteiskunnan kulttuurista moninaisuutta työvoimassaan tai päätöksentekoon asemassa. Tarkista, miten organisaatiosi huolehtii siitä, että yhdenvertaisuus käytännössä toteutuu ja rasismille on nollatoleranssi.” 

9. ”Vertaistuki on kaikkein tärkein. Se että voi kertoa ihmiselle joka heti ymmärtää sinua eikä tarvitse selitellä eikä tunteitasi vähätellä.”  

photo by @jonathanborba

Konkreettiset toimet: 

● Varmista aito edustus kaikilta sidosryhmiltä

● Varmista aito asiantuntemus. Laadukasta tutkimustietoa on runsaasti, otetaan se käyttöön

● Kouluta itseäsi ja kaikkia sidosryhmiä

● Varmista että kaikissa organisaatioissa löytyy moninaisuuden vastuuhenkilöt ja liittyvät tahot

● Monien avustuksen “omat osat”, yleensä n.10-30% ovat osa rakenteellista rasismista. Niihin täytyy kehittä vaihtoehtoja. Maahanmuuttajien omilla järjestöillä ei ole rahaa valmiina saatavilla, samalla tavalla kuin vanhoilla perinteisillä säätiöillä on. Heille ei myöskään ole rahaa hallinnon ylläpitoon. Sen sijaan heillä on suorat yhteydet niihin ryhmiin joilla valtiolla ja yritysmaailmalla ei ole pääsyä. Avustusta maahanmuuttajien ja ruohonjuuritasoa lähellä oleville järjestöille voi luoda myös molemminpuolista luottamusta sekä mahdollisuuksia ohjaukseen. Avainasemassa ovat mandaatti ja asiantuntijuus. Asiantuntijuus tarkoittaa esimerkiksi että on tutkinut aihetta tai että on aiheeseen liittyvä tutkinto. Mandaatti tarkoittaa että henkilö joka edustaa tiettyä ryhmää on valittu ryhmän toimesta edustamaan. 

● Jos käytät vapaaehtoisia mieluummin kuin että maksat asiantuntijuudesta, heikennät ammattilaisten mahdollisuuksia tutkia laajasti ennen kantaan ottamista sekä toimittaa korkealaatuista panosta. 

● On tärkeää että päätökset ja päättäjät sekä myös virkamiehet saavat tarpeeksi koulutusta ja valmennusta rasismin eri muotojen tunnistamisessa sekä moninaisuuden haasteiden ymmärtämisessä. Tue, rahoita tai palkkaa ihmisiä kouluttamaan rasismista ja korosta myös moninaisuus-suunnitelmien ja strategioiden tärkeyttä yrityksille. 

● Yhdenvertaissuusvaltuutettujen lisäksi kaikilla järjestöillä tulisi olla moninaisuus edustaja sekä komitea ja kaikille tulisi saada moninaisuuskoulutusta.  

Tuki Kansalaisyhteiskunnalle 

Perinteinen rahoituspolitiikka joka parhaiten palvelee isoja, ja pitkään alalla olleita järjestöjä, ei enää ole riittävä ja asianmukaista. Suomessa ei ole montaa valtakunnallista tahoa tai järjestöä joiden keskeinen työ on rasismin vastustaminen. On muutama alle 20 vuotta vanha järjestö joilla ei ole varallisuutta tai resursseja ylläpitää omaa hallintoa. Valtion kuuluisi tukea näitä organisaatioita rahallisesti jakamalla heidän tietoaan eteenpäin sekä myös antamalla heille tietoa. Isojen vanhojen “moni-toimi” järjestöjen suosimista valtiontuesta ja “oma osa” vaatimukset ruohonjuuren järjestöistä on osa rakenteellisesta syrjintää. 

Konkreettiset toimet: 

● Varmista että rasiminvastaisilla ja rodullistettujen - johtamilla järjestöillä on perusrahoitus saatavilla ja lisäksi myös riittävää tukea ylläpitää hallintoaan. Tämä myös välttääkseen kilpailua ja antamaan turvallisuutta työntekijöille ja kestävän kehityksen turvaamiseksi 

● Mahdollista matalan kynnyksen pieniä rahoituksia saataville pienille järjestöille, kansalaisaktivisimille ja vapaaehtoistoiminnalle (500-5000€ esimerkiksi tilan vuokraukseen, tarvikkeisiin, kuljetukseen jne.) 

● Varmista että organisaatiot jotka saavat sinun tuen eivät kilpaile järjestöjen joka ovat erikoistunut tai vähemmistöjen omien järjestöjen kanssa. Kohtuuton kilpailu ja epävarmuutta rasittaa ja estää yhteistyötä, suunnitelmallisuuden sekä pitkäjänteisyyttä 

● Muista arvokkaat työntekijät, aktivistit ja vapaaehtoiset ja ymmärrä heidän huolet ja paineet 

● Poista “oma osa” vaatimukset ruohonjuuritaso järjestöjen avustuksista 

● Muista että monet pitkäjänteiset aktivistit ja vapaaehtoiset ovat kovien paineiden alla ja ovatesimerkiksi vihapuheen kohteina.

Suojaa heitä.  

photo by @omarlopez1

Demoksessa tutkitaan parhaillaan suomalaisen kansalaisyhteiskunnan nykytilaa ja tulevaisuutta valtioneuvoston kanslialle tehtävässä tutkimushankkeessa.

Suosittelemme myös lämpimästi englanninkielisen Moninaisuus kirjaa: “Diversity Now” joka käsittelee myös kaikki kotouttamiseen liittyvät aiheet

Christian Thibault

Christian Thibault syntyi perinteiseen perheyritykseen Bonnissa, Saksassa. Kaupunki oli silloin pääkaupunki. Hän muutti myöhemmin Suomeen, jossa hän aloitti oman liiketoimintansa.

Christian on opiskellut liiketoimintaa Helsingin Helbus kauppakorkeakoulussa ja University of Northamptonissa. Jalkapallo on aina ollut osa hänen elämään, ensin pelaajana ja myöhemmin valmentajana ja jalkapallo seurojen johtajana. Vuonna 2008 Christian Thibault palkittiin Suomen kunniaristillä. Sanojensa mukaan Christian haluu että yhteiskunta ja liiketoiminta saavuttavat täyden potentiaalinsa hyödyntäen työntekijöidensä monimuotoisuutta: Hän toivoo avoimempaa yhteiskuntarakennetta, jotta jokainen voi osallistua omien kykyjen ja resurssien mukaan.