Onko kansainvälinen rekrytointi ongelma Suomessa jo asuville maahanmuuttajille?
/
Photo by @boagraphy
Nordic Diversity Trainersin monimuotoinen ja osaava tiimi tuottaa tällä hetkelle Työ- ja elinkeinoministeriölle uutta työelämän moninaisuusopasta pk-yrittäjille. Opas sisältää ratkaisuja sekä Suomessa asuvan monimuotoisen työvoiman että kansainvälisen osaajan haasteisiin. Opas tuo uusia näkökulmia ja työvälineitä työnantajille monimuotoisen työvoiman rekrytointiin, johtamiseen ja tukemiseen.
Onko kansainvälinen rekrytointi ongelma Suomessa jo asuville maahanmuuttajille?
Nordic Diversity Trainersin monimuotoinen ja osaava tiimi tuottaa tällä hetkelle Työ- ja elinkeinoministeriölle uutta työelämän moninaisuusopasta pk-yrittäjille. Opas sisältää ratkaisuja sekä Suomessa asuvan monimuotoisen työvoiman että kansainvälisen osaajan haasteisiin. Opas tuo uusia näkökulmia ja työvälineitä työnantajille monimuotoisen työvoiman rekrytointiin, johtamiseen ja tukemiseen.
Tällä hetkellä Suomessa kärsitään oikea-aikaisesta ja oikeanlaatuisesta osaamisesta. Tämä näkyy kaikilla aloilla: palveluissa, tuotannossa, myyntialalla, niin yksityisellä kuin julkisella puolella sekä kolmannella sektorilla eri järjestöissä. Osaajien puute tulee vain kiihtymään tulevaisuudessa. Tämän takia teollisuus ei pysty reagoimaan tarpeeksi nopeasti muuttuvien markkinoiden kysyntään globaalissa kilpailussa. Suomessa ei osata myöskään hyödyntää yhteiskunnan monimuotoisuuden tuomaa dynamiikkaa, vaan etsitään valmiiksi kouluttautuneita, kokenutta ja osaavaa työvoimaa maailmalta. Tällöin kilpaillaan maailman muiden hyvinvoivien talousalueiden kanssa.
Uusille tulijoille Suomi pystyy tarjoamaan rauhallisen ja turvallisen yhteiskunnan sekä puhtaan luonnon. Kuitenkin vaikea kieli, kaukaiset etäisyydet muihin paikkoihin, sekä puutteelliset henkilökohtaiset kehitysmahdollisuudet ja yhteiskunnassa olevat kielteiset asenteet ja ennakkoluulot voivat olla esteitä nuorille, kansainväliselle ja osaaville perheille.
Samanaikaisesti Suomessa jo asuvien maahanmuuttajien tai täällä opiskelleiden kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisaste on Suomessa syntyneisiin verrattuna 20 % alhaisempi. Ulkomaalaistaustaisten määrä on kolminkertaistunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana (Tilastokeskus, 2018). Suomessa on laaja monimuotoinen henkilöresurssi, joka jostain syystä jää käyttämättä. Yhdeksi syyksi usein mainitaan, että koulutus ei vastaa teollisuuden ja muiden työllistävien tahojen tarpeita. Muitakin esteitä voi olla työllistämiselle, kuten kielitaito. Täällä jo asuvilla on kuitenkin jo ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta, ainakin osittainen kielitaito sekä omat tukiverkostonsa.
Työantajan tulisikin huomata, että erityistoimenpiteet kuten mentorointi, anonyymirekrytointi, moninaisuuskoulutukset ja muut yhdenvertaisuustoimenpiteet tukevat sekä kansainvälisen että Suomen sisältä asuvan monimuotoisen henkilön työllistämisessä. Suomessa asuvat maahanmuuttajat ovat ennakkoluuloista huolimatta työkykyisiä ja -halukkaita. Esimerkiksi somalinkieliset Suomessa asuvat miehet ovat osoittaneet, että he pitävät itseään yhtä työkykyisinä kuin mitä muut ovat (THL, 2014). Kun työmarkkinoilla ei muita työllistymismahdollisuuksia löydy moni maahan muuttanut perustaa oman yrityksen. Vuonna 2012 Helsingissä jopa joka kolmas uusi yritys oli maahanmuuttajan perustama. Vuonna 2016 ulkomaalaistaustaisten yritysten liikevaihto oli jo 3,5 miljardia Suomessa (Tilastokeskus, 2018).
Suomessa tulisikin rohkeammin pyrittävä löytämään uusia keinoja työllistää maassa jo asuva monimuotoinen väestö. Suomen kielentaidon vaatimuksia voisi madaltaa työhönottotilanteessa, sillä kieltä voisi opetella työpaikalla. Samalla tavalla työssäoppiminen ja elinikäinen oppiminen tulisi olla kulmakivinä maassa jo asuvan monimuotoisen väestön työllistämisessä. Tämä avaisi portin uuden työuran rakentamiselle, eikä jättäisi ketään syrjään. Liian usein nykyään portti suljetaan edestä kielitaidottomuuteen tai kouluttamattomuuteen vedoten. Kuitenkin Suomessa jopa korkeakoulutason koulutuksen saaneet osaajat muuttavat pois Suomesta, kun heidän osaamistaan ei tunnusteta. Monimuotoisen väestön osaaminen pitäisi osata sekä tunnistaa että tunnustaa. Monella on laaja kielirepertuaari ja valtavat kansainväliset verkostot, joita usea työnantaja voisi hyödyntää kasvaessaan tai kansainvälistymisponnistuksissaan.
Lisäksi kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa tarvitaan monien tahojen yhteistyötä. Byrokratian asettamia kynnyksiä pitäisi madaltaa ja työ- ja oleskelulupien käsittelyä nopeuttaa huomattavasti. Usealla yrityksellä tarve työntekijöille on akuutti ja saattaa jopa mennä ohi, kun byrokratian syövereissä vasta tehdään päätöksiä. Yritykset toimivat nopeasti. Suomen tuotanto muuttaa osaajien perässä ulkomaille tai yritykset siirtävät osan toiminnoistaan sinne missä työvoima on. Olisi tärkeää pitää työpaikat Suomessa: työllistää täällä jo asuva väestö sekä samanaikaisesti rekrytoida tänne uutta työvoimaa.
Suomalaisilla yrityksillä on periaatteessa siis kolme vaihtoehtoa (ulkomaille tuotannon siirtämisen sijaan):
1) Ei tehdä mitään muutosta ja pysytään globaalien markkinoiden ulkopuolella, jolloin kasvu voi tyrehtyä.
2) Työllistää Suomessa jo asuvaa monimuotoista väestöä tai rekrytoida kansainvälistä osaamista ulkomailta ja tällä tavalla kasvaa.
3) Ostaa monimuotoisen väestön osaaminen heidän perustamiensa yritystensä kautta.
Vaihtoehdot 2 ja 3 vaativat työnantajaa kehittämään osaamistaan monimuotoisen työvoiman tai organisaatiokulttuurin rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Siihen kaikkeen uusi opas ja muut palvelumme antavat apua.
